Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana, laaja kooste

Johdanto

Nykyään paljon puhutaan ja jopa lapsille opetetaan, että nykyisin on jotenkin erikoisemmat talvet ja kesät kuin ne ennen vanhaan olivat. Olen harrastusmielessä kaivellut wanhoista lehdistä säähistoriaa Kansallisarkistosta. Niiden mukaan Suomessa on ollut vastaavia lauhoja talvia etenkin 1900-luvun alussa kuin on ollut 1990 – 2000-luvuillakin.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/search

Tästä aiheesta olen tehnyt lyhyen blogikirjoituksen US blogiin ja siitä ovat muut tehneet blogeja sekä Youtube videoita (linkit lopussa). Koska kaikki aiemmat julkaisut ovat otanta monista lehtileikkeistä, laitoin tähän niitä leikkeitä laajemminkin ja vähän muutakin asiaa niiden lisäksi.

Tässä blogissa ei ole tarinaa esim. myrskyistä, koska niihin liittyen on netissä oma laaja julkaisunsa. http://www.myrskyvaroitus.com/index.php/myrskytieto/myrskyhistoria

(Lisäys 31.3.2020 Artikkelia on hyödyntänyt yksi tieteenala, joka tutkii menneisyyden ilmastoja https://lustialab.com/data/pdf/ji-ilmastohist.pdf?)

Lehtien kertomaa talvisäähistoriaa

Esihistoriallinen aika

Tämä vuonna 1927 kirjoitettu artikkeli ei käsittele menneitä säitä, vaan mennyttä ilmastoa. Havainnot perustuvat suotieteeseen ja soiden tieteellinen merkitys on suuri, koska suot alkoivat muodostua jääkauden jälkeen. Suot ovat siis arkistoja, joista voidaan seurata jääkauden jälkeisen ajan historiaa, kasvillisuuden vaiheita jne. Ilmaston vaihtelut jääkauden jälkeen näkyvät soissa vaihtelevina kerrossarjoina.

Suoarkistojen mukaan Lapissa on kasvanut lajeja, joiden pohjosimmat esiintymät nykyään ovat Keski-Suomessa. Onpa aina Maaningalta asti löytynyt vesipähkinän hedelmiä ja kuten tunnettua, vesipähkinä on kokonaan hävinnyt sukupuuttoon pohjosimaista kasvaen Keski-Euroopassa. Ilmasto on silloin ollut paljon suotuisampi kuin nykyään, niin että jalot lehtipuumme kasvoivat silloin lukuisampina ja kauempana pohjoisessa.

Noin puoli vuosisataa ekr. pronssi- ja rautakauden vaihteessa tapahtui ilmastossamme suuri muutos huonompaan suuntaan. Vesipähkinä kuoli sukupuuttoon, järvien pinnat nousivat nopeasti, metsäraja perääntyi etelämpään ja metsäraja aleni Lapissa jättäen jälkeensä laajoja metsättömiä tunturimaita.

Vesipähkinä oli Suomelle tärkeä kasvi.

1700-luku

1776

1776 oli vastaavanlainen leuto ja lumeton talvi kuin 1925. 1925 on lähihistorian yksi lämpimimistä vuosista muutenkin. Näin Sievin kirkonkirjojen mukaan.

Helsingin Sanomien uutisten mukaan 1700-luvun loppussa oli yhtä lämmin jakso kuin 1930- ja 2010- luvut ovat olleet. Tästä aiheesta on oma blogi-kirjoitus, linkki https://jitkonen.fi/?p=904

1700-loppupuolen korkeat lämpötilat näkyvät myös lustokalenterissa

1800-luku

1822

Talvi oli lauha ja kauraa kylvettiin jo huhtikuun alussa.

1836

Vanhimmassa julkaisussa 1836 ollaan havaittu, että Grönlannissa ja Islannissa on aika ajoin lämmintä. Niinpä niiden säitä on vertailtu Euroopan saman ajan säihin.

Oulun Wiikko Sanomia 1836 no 23 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411459?page=1

Myöhemmin 1900-luvun alussa uutisoitiin Grönlannin nopeasta sulamisesta laajaltikin ja siitä asiasta myöhemmin lisää.

1850

1850 annettiin ohjeita kuinka lumettomina talvina kasvit suojataan havuilla. Oli ilmeisen tavanomaista jo siihen aikaan, että on lumetomia talvia, koska tällaisia ohjeita annettiin maamiesten lehdessä:

1853

Jo 1853 kirjoitettiin Suomen ja Euroopan lämpimistä talvista. Muisteltiin Keskiajan lämmintä jaksoa ja kerrottiin että uudenvuoden aikaan 1853 poimittiiin kukkia Ruissalossa:

1872

1872 syksy oli lämmin ja talvi aina tammikuulle 1873 asti. 16. päivä tammikuuta meinattiin panna pystyyn kilpapurjehdustapahtuma. 21. päivä tammikuuta alkoi ennennäkemätön kolmen vuorokauden pituinen lumimyräkkä ja se ilmastonmuutos silloin loppui siihen paikkaan. Lunta oli niin paljon, että ihmiset jäivät loukkuun taloihinsa ja myöhemmin menivät lumitunnelia koteihinsa.

1873 lehti kertoo, että lunta olisi satanut paikoin sylin verran, eli noin 1,8 metriä. Määrä kuulostaa uskomattoman suurelta, koska noin 73 cm vuorokaudessa Merikarvialla vuonna 2016 lienee myöhempien aikojen ennätys. Junaliikenne oli kovissa vaikeuksissa.

Ihminenkin hukkui lumeen ja melkein myös hevosparat! Ne jätettiin kinoksiin ja lähdettiin krouviin parille tuopposelle varmaan. Onneksi olivat hevoset elossa, kun tietä alettiin putsata lumesta.

1875

Helteisiin liittyvä runo.

1887

1887 uutisoitiin vuodesta 1696, jolloin oli lämmin talvi, mutta muuten erikoinen vuosi

1600-luku oli armotonta aikaa sen loppupuolella, kun noin 100 000 ihmistä kuoli nälkään ja tauteihin. Tilanne oli niin vakava, että ihmissyöntiin jouduttiin turvautumaan. Ennen noita katovuosia oli ollut hyviä viljavuosia ja elettiin kuin viimeistä päivää, kun viljaa ei saatu kaupaksi. Sitten iski kylmyys ja kato, johon ei oltu varauduttu. Yksi katovuosista oli tuo edellisen leikkeen erikoinen vuosi 1696.

1600-luvun ja 1800-luvun katovuodet olivat ankaria. Ihmisiä kuoli kuin russakoita.

1890

1890 tammikuussa ajettiin kärryilla ja kaduilla oli vesilätäköitä. Sairastettiin inluenssaa ja oltiin kowin pelokkaita.

1890 lauhan talven syyksi epäiltiin Euroopan helteitä. Jäävuorista vedettiin johtopäätöksiä tulevien säiden suhteen. Miten lie osuneet kohdalleen? Oli kaikenlaista sitä siihen aikaan mietittävä, kun ei ollut CO2:ta patenttiselityksenä joka ikiseen asiaan.

Myrskyistä oli alussa oma linkkinsä, mutta tähän kohtaan voidaan hyvin todeta, että kaikkien aikojen kovin myrsky Suomessa oli vuonna 1890.

1890 oli globaalisti kovin myrskyisä vuosi.

Välijohdanto

1890-luvusta alkoi nopea lämpeneminen, joka huipentui 1930-luvulle tultaessa. Lämpeneminen huipentui siihen, että 1930-luvulla oli Itämeressä jäätä vähemmän kuin 2010-luvulla.

Tämä jäiden vähyysasia kerrottiinn myös FMI:n sivuilla vuonna 2020, eli että 1930-luvulla jäätä oli vuosikymmennen keskiarvona vähemmän kuin 2010-2019, linkki.

1930-luvun lauhoista talvista on oma bloginsa linkissä:
https://jitkonen.fi/?p=727
Itämeren jäitä käsitellään tässä linkissä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/onko-itameren-jaan-laajuuden-vaheneminen-ilmaston-lampenemisen-indikaattori/

FMI:n Jouni Vainion toteamus on kuvan alalaidassa: ”Talvi 1930 aloitti kymmenen vuoden vähäjäisen jakson, joka päättyi talvisodan paukkupakkasiin. Kymmenvuotisjakso 1930–1939 on toistaiseksi ollut jäällisen alan laajuudella mitattuna kaikkein vähäjäisin.

Näin se talvien nopea lämpeneminen näkyy Itämerellä. Jäiden laajuus 1930 -luvulla oli 117 000 km2 ja 2010-luvulla 152 000 km2

Itämeren ja AMO/NAO yhteys näkyy myös kuvassa.

1800-luku jatkoa

1897

1897 ja myöhemmin 1911 ja 1914 annettiin taas ohjeita lumettomien talvien varalle eli kuinka mansikat suojataan niinä talvina, kun ei ole lunta.

Näitä ikiaikaisia lumettomia talvia ennustetaan myös nyt 2000-luvulla tulevaisuudessa tuleviksi.

Olihan noihin aikoihin toki luntakin, ja paljon! Siis varsinaisia ääri-ilmiöitä – ei lunta ja sitten 2 metrin kinokset. Ja kaikkien aikojen tulvahan siitä syntyi, kun ne lumet sulivat. Tuli Valapaton tulva.

1899

1899 tiedettiin, ettei Turkukaan ole hiihtokaupunki.

1900-luku

1901

1901 oli Lappia myöten poikkeuksellisen lämmin. Lähihistorian lämpöisin sekä talvi että kesä ehkä.

Vasta helmikuussa 1901 alkoi lunta pyryttelemään Kemin ja Lapin suunnalla.

Kesä 1901 oli lauhan talven jälkeen yksi kuumimmista.

Nimimerkki Konitotohtori on tehnyt vertailun tehnyt ja huomasi, että virallinen Suomen ilmatiede kikkaili kesän 2018 lämpöjen kanssa, kuten virallisessa ilmatieteessä on nykyisin tapana. Se venytti kesävertailun normaalin 3 kuukauden sijaan 4 kuukaudeksi, niin sillä keinoin 2018 kesä saatiin lähihistorian eli ”mittaushistoria” lämpimimmäksi kesäksi. Lapsellista toimintaa Suomen ilmatieteeltä, mutta kuvaa hyvin tämän päivän ilma”tiedettä”. https://konitohtor.blogspot.com/2018/09/

1903

1903 epäiltiin ilmaston muuttuvan siihen suuntaan, että talvet tulisivat lauhemmaksi. Eivätkä ihan väärin ennustaneet, kun katselee seuraavan 40 vuoden talvia.

1904

Helmikuun 1904 Urheilulehdessä todettiin, että Helsinki on pyöräilykaupunki, koska siltä toisinaan puuttuu talvet: ”Suomen pääkaupunki on ilmastonsa puolesta inhottavimpia paikkoja maailmassa. Sehän on tuulien ja myrskyjen tyyssija. Ja sitä paitsi siltä joinakin vuosina puuttuu kunnollinen talvi ja kunnollinen kesä.”

Taudit leviävät lumettomina talvina

1905

Vaikka on lauhoja talvia koskeva blogi, niin todetaan nyt, että 1905 oltiin helteessä räytyvistä lapsista huolissaan.

Uutisoitiin myös rakeista, jotka Itävallassa olivat keilapallon kokoisia! Kyllä nyt olisi ilmastopiireissä suu messingillä, jos tuollaisia sataisi.

1907

Ennustivat vuonna 1907 vuoden 2000 ilmastoa. Olivat paljon varovaisempia kuin nykyiset puhuessaan 2100 ilmastosta ja osuivat oikeaan. Tosin nykyisin sen tulevaisuuden ennustaminen on suurta jossittelua ja luulemista luulemisen perään, koska viralliset tiedepiirit eivät tunne CO2:n ilmastoherkkyyttä, vaan luottavat Arrheniuksen 1900-luvun alun tutkimuksiin, jotka hän itsekin myönsi vääriksi tuon CO2:n ilmastoherkkyyden osalta.

Tuolloin 1907 olivat sitä mieltä, että ilmaston syklisyys jatkuu. Nykyisin IPCC:n johdolla ollaan sitä mieltä, että luonnollinen syklisyys loppuu nykyiseen ilmastosykliin, joka jatkaa jatkamistaan vain lämpimämmän suuntaan (ns. lätkämailateoria). https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/654706?page=3

Tämän kirjoitus on nykysuomenkielellä sitä seuraavassa kuvassa.

Mielenkiintoinen tuo edellä olevassa leikkeessä mainitun etevän tiedemiehen Bucherin 35 vuoden havainto! Jos tuo syklisyys jatkuu, 2040 paikkeilla on taas kylmät ajat ja sitähän aurinkotiede ja puiden syklistä kasvua tutkiva tiede myös ennustaa. Ken silloin elää, näkee:

Siinä edellä lehtileikkeen mukaan tiedemies Bucher Bernistä tuli vuonna 1907 havainneeksi AMO syklin, joka kohta taas sukeltaa kylmää tuovaan sykliinsä. Nämä syklit ovat nykyilmatieteelle myrkkyä, koska 24/7 syytetään ihmistä nykyisen syklin aikaansaamisesta CO2:n avulla.

1908

1908 alkutalvi oli lauha Kemin ja Rovanimen alueella.

1909

1909 kylmät talvet ovat muuttuneet harvinaisemmiksi. Kyseltiin, että muuttuuko ilmanala. Aika tutun oloista puhetta vielä vuonna 2020!

Eikä siinä vielä kaikki! Lintufaunat muuttavat kohti pohjoista.

Keväthangetkin katoavat!

 Eläinlajit lisääntyvät. Selkeää ilmastonmuutosta ilmassa 1909!

Toki 1900-luvun alussa asiat olivat luonnon kannalta paremmin, koska metsäpaloja oli nykyiseen verrattuna huomattavasti enemmän. Nyt metsäpalojen vähyys uhkaa hävittää jopa 100+ lajia sukupuuttoon.

1909 Svante Arrheniuskin pohti auringonpilkkujen vaikutuksia ilmastoomme. Oli myös perillä Atlantin vaikutuksista.

Tämmönen numeroon 9 perustuva ennustus.

Samoin numeroon 12 liittyvä sääntö. Miten lie asianlaita?

Lauhaa talvea siis piteli 1909.

1909 ennustettiin tuleva lämmin jakso ja ennustus perustui tieteeseen.

1910-luku

1910

Hiukan humoristinen lähestymistapa, kun on tammikuisia vesisateita ja hiekkamyrskyjä.

Tuttua puhetta jo siihen aikaan!

Huumorikin kukki.

Ja olihan sitä halkoja ennen kolia Hakaniemessä. Näinä aikoina tuolla määrällä ei Helsinkiin sähköä ja lämpöä tuotettaisi kovin monen tunnin ajan. Saatetaan puhua jopa muutamista minuuteista talviaikaan.

1911

Toki myös helteitä oli, kuten aina on ollut ja tulee aina olemaan. 1913 mitattiin yhä voimassa oleva maapallon lämpöennätys, eli kuumia aikoja 1900-luvun alussa elettiinkin.

Tällainen globaali jäätiköiden häviämiseen liittyvä havainto tehtiin vuonna 1911. Lähde Kansallisarkisto, Suomalainen Kansa 27.06.1911 no 143.

Auringon vaikutusta pohdittiin, koska ilmasto vaihteli kovasti ja oli helletä, lauhoja/kovia talvia yms.. Ei siis ollut vielä IPCC:n luomaa CO2-verollepanoteoriaa.

1911 oli superlämmin marraskuukin

Eivät viemärit vetäneet 1911:kaan.

Oikean Venetsian ikiaikaisista tulvista oli kiirinyt tieto Suomeen asti. Näistä tulvista oma kooste blogissa, linkki.

Sanontoja ja ennustuksia on ikiaikaisesti tehty, koska Suomen säät ovat niin vaihtelevia ja ääreviä. Tässä niitä vuodelta 1911.

1912

1912 oli leuto talvi Suomessa ja Alaskassa alkoi olla leutoa myös. Huippuvuorilla oli kukkaketoja. Näistä havainnoista ja Grönlannin sulamisesta tri Jurva alussa olleessa kirjoituksessaan kertoikin.

Ei mennyt talvi tavoissaan 1912.

1912 yhä uutisoitiin, että jäävirrat peräytyvät sekä etelä- että pohjoisnavalla. Samoin Afrikka ja Aasia kuivuivat. Pohdittiin onko se jaksollista ja mistä ilmastollisista ilmiöistä moinen johtuu.

1913

1913 puhuttiin ilmaston lämpenemisestä ja siitä, että helsinkiläiset tuskin muistavat miltä talvi näyttää.

Geologit olivat siihen aikaan eri linjoilla kuin nykyisin, kun väittivät, että jääkauden jälkeen on ollut lämpöisempää kuin nykyisin. Tiedekään ei vielä silloin lämpenemistä tunnustanut. Nyt se ilmatiede on samasta asiasta hysteerinen.

Ilmastonmuutosta epäiltiin.

Liukasta oli, kun ei ollut lunta ja tapaturmia sattui

1914

1914 oli taas kerran pääkaupunkilaisten heitettävä pyyhe kehään hiihdon ja lumitalvien suhteen.

Huomiona se, että  vuonna 1914 Suomen kesän korkein lämpötila oli 35,9 astetta mikä oli pitkäänkin Suomen ennätys aina vuoteen 2010 37,2 astetta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4

1915

Edellisen talven epätoivon jälkeen 1915 Helsingissä oli kunnon hiihtokelit. Sitä lunta nuoret kovasti ihmettelivät silloinkin. Vanhempi sukupolvi kertoi, että tämmöistä se ennen vanhaan oli. Ilo oli lyhytaikaista, kun selataan asioita eteenpäin: ”Nuoret eivät muista tällaista nähneensä, mutta vanhemmat ihmiset sanovat iloisesti: Tällaisia talvet olivat ennnen”.

1915 kirjoitettiin Svante Arheniuksesta ja hiilihaposta lehdissä. Tässä Svante Arrhenius sanoo, että maapallon CO2-pitoisuus on 400 ppm, eli kuten nykyisin on ja arvioi, että sen tuplaaminen nostaa lämpötiloja 4 C:lla. Sittemmin Arrhenius teki uusia laskelmia ja sai ilmastoherkkyydeksi 1,6 C. Nykyisin yli 100 tieteellistä tutkimusta osoittaa CO2:n ilmastoherkkyyden, eli sen pitoisuuden tuplaatumisen vaikutuksen varsin vähäiseksi, koska sen lämpösäteilyä pidättävä teho eli säteilypakote vähenee logaritmisesti CO2-pitoisuuden kasvaessa. Tästä ilmastoherkkyysasiasta on oma bloginsa, linkki: https://jitkonen.fi/?p=153

Kysyin Ilmatieteenlaitoksen tieteelliseltä johtajalta Ari Laaksoselta sitä, mikä on ilmatieteen nykyinen käsitys CO2:n ilmastoherkkyydestä. Siihen liittyviä käyriä on IPCC:n raportissa ja sadoissa tieteellisissä tutkimuksissa, mutta Laaksonen ei niistä esitystavoista tiennyt hölkäsen pöläystä. Tarjosi hävyttömän muodikkaasti olkiukkoa vastauksessaan minulle. https://jitkonen.fi/?p=153. Luultavasti Suomen ilmatiede uskoo tietokonemallinnuksiinsa enemmän kuin CO2:n säteilypakotteeseen liittyvään tieteelliseen tukimukseen, joka on kaiken mallintamisenkin pohjalla ja siksi eivät tunne kaiken tutkimuksen perustana olevaa CO2:n säteilypakoteasiaa.

1915 Alaskassa tehtiin historian lämpötilaennätys, jota ei nykyisessä vastaavassa lämpöjaksossa ole vielä lyöty.

1918

1918 mehiläiset tekivät helmikuun lämmössä puhdistuslentojaan.

1919

1919 tavanomaisten tammikuisten vesisateiden ennustettiin tuovan hyvän viljasadon seuraavana kesänä. Ilmeisesti kokemusta oli aika lailla niistä ikiaikaisista tammikuisista vesisateista.

Noihin aikoihin vettä satoi muulloinkin kun tammikuussa.

1919 helmikuussa tyyni sää haittasi purjehduskilpailuja!

1920-luku

1920

1920 uudenvuoden aattona arvuuteltiin tulevan vuoden säitä. Ikiaikainen tammikuiden vesisade nähtiin yhä hyvänä asiana tulevan sadon näkokulmasta katsottuna.

Heikinpäivän tori tammikuussa Joensuussa

1921

Talvi oli leuto ja vettä satoi tammikuussa 1921. Atlantin vaikutus Suomen talviin tunnettiin siihen maailman aikaan,

1921 oli tavatonta kuivuutta Euroopassa

Kastelujärjestelmien perään kyseltiin.

Kasvukausi alkoi aikaisin, mutta kesä oli kylmä.

Ilmaston vaihtelua havaittiin.

Talvien lämpenemisen yhdeksi syyksi sanottiin maapallon kallistumista.

Uskonnolliset piirit olivat havainneet saman talvien lämpenemisasian ja myös napojen ja jäätiköiden sulamisen olivat havainneet. Näillä uskonnollisilla piireillä on hyvä tuntemus maapallon asioista, koska mm. lähetystyön myötä tietoa tuli monesta maailman kolkasta.

1922

1922 sään ennustamisen vaikeudesta puhuttiin. Kiinan keisarilla oli omat menettelynsä, joita tähän hommaan suositeltiin. Nykyaikana sitä pitäisi soveltaa ilmastoennustamiseen. Eipä sitten enää Al Gore ja moni muukaan maan päällä alati pieleen menviä 10 vuoden alarmejaan hokisi.

1922 oli totuttu jo niin sulaan mereen, että jäät tulivat yllätyksenä.

1923

1923 epäiltiin, että Eurooppa lämpenee ja virtahevot uivat Thamesissa. Napojen sulamistakin ennustivat. Silloin aitouskonnolliset piirit, nykyään IPCC-uskovaiset piirit kirjoittavat noin.

Talven ennustus, joka osin perustuu lämpeneviin napoihin.

Mammuttien sukupuuton syynä oli ihminen! Jo silloin ihminen oli syypää, mutta nousivatko verot, siinäpä vasta kysymys!

Ennustettiin troopillista kasvillisuutta Englantiin, palmuja Varsovaan ja viinirypäleitä Suomeen.

Alaskan ikiroudasta tehtiin mielenkiintoinen havainto.

Tällainen aikalaiskuvaus 1923

1923 myös Australiassa havaittiin ilmastonmuutos

1924

1924 oli varsinainen uutisvuosi! Lumi tulee talvella usein vetenä. Maan muokkausta ehdotettiin.

Heinäkuusta asti lämmintä ja Oulussa oli lauhaa ja lämmintä vielä tammikuussa.

Tammikuussa 1924 pohdittiin, miksi talvi oli yhtä lämmin 100 vuotta sitten 1824. Liityisikö jotenkin Gleisbergin sykliin, koska 100 vuoden kuluttua 2010-luvulla on sama juttu? Vastausta emme ilmatieteeltä saa, koska heillä 2000-luvun säät säätelee CO2 ja normaalit ilmastosyklit ovat menneisyyden tietotaitoa ja osaamista.

100 vuoden kuluttua edellisestä 2024 ennustetaan, että talvet häviävät Suomesta.

Hellettäkin kesällä oli ja Lapissakin kovin lämmintä.

Suomessa oli siis lämpöisempää kuin Keski-Euroopassa. Miten lie pärjäsivät ilman tukalan helteen jokatuntisia varoituksia ja ilman median ja ilmatieteen edustajien luomaa hellehysteriaa?

Maapallon ilmastonmuutosta epäiltiin. Alaskassa lämpökausi jatkui ja oli jopa ennätyksellistä lämpöä: ”jos tätä tilannetta kestää kaksi vuotta, niin pian ei Alaskassa enää olekaan jääkenttiä”. Samoin Grönlannissa ”jäävuoret kuuluvat pian menneiden aikojen asioihin”.

Tyypillinen vuoden 2019 valeuutinen, joka perustuu liian lyhyeen historiaan, jotta 1900-luvun alun lämmin kausi ei paljastuisi, koska ihmisen CO2 ei sitä aikaa selitä.

Myöhemmin on havaittu, että Grönlannin jään määrä vaihtelee sykleissä ja joskus muinoin tosiaan ennustettiin jopa, että Grönlannin jäät sulavat.

Grönlannin sulamisasiaa on tutkittu myöhemmin myös arkistoista löytyneiden ilmavalokuvien perusteella ja todettu, että 1930-luvulla sulaminen Grönlannissa oli nykyistä nopeampaa ja suurempaa.

Vuonna 2016 tehtiin tieteellinen tutkimus, jossa 1930-luvun Grönlannin sulaminen oli nykyisen kaltainen ilmiö. Tutkimuksessa paheksuttiin sitä, että liian usein johtopäätöksiä vedetään vain viimeisen 30-60 vuoden ajanjakson perusteella.

Vuonna 2019 uutisoitiin siitä, että jääkarhuja on nähty Islannissa. Johtui kuulemma ilmastonmuutoksesta. Mistä lie johtunut se, että jääkarhuhavaintoja on siellä tehty aiemmin huomattavasti enemmän ja ihan ilman ilmastonmuutosta juuri kylmimpien ilmastojaksojen aikana? Tai siis luojan luomien ilmastonmuutosten aikaan.

1920- ja 1930-lukujen median havainnot Grönlannin sen aikaisesta sulamisesta voidaan todeta oikeiksi myös vanhojen valokuvien kautta. Grönlanti on siis ennen muinoin sulanut nykyiselle 2000-luvun tasolle ihan ilman hiilidioksidiakin.

Lähde

Edellä oli Helsinki 1904 ja 1915. Vielä 1924 Helsingissä uudenvuoden aattona oli golfkelit. Kaikki nämä ihan ilman hiilidioksidia ja pliittista ilmastonmuutosta. Onneksi on wanhat lehdet, joita ei kyetä adjustoimaan kuten lämpötilakäyriä! Muuten voisi kuvitella, että nykyisin vuonna 2020 on jotenkin ihmeelliset säät.

1925

1925 meno sen kun parani! Ainoa talvipäivä helmikuussa.

Tarjanne purjehti Saimaalla.

Suomessa lämmin 1925 talvella, Afrikassa kylmä! Kovia myrskyjäkin oli.

Kalamiehille tuli saalista!

Lumettoman maan pojille suositeltiin luistelemista.

Helsingissä tosin soudeltiin tammikuussa sillä paikalla, jossa normaalisti on luistinrata.

No ei se Näsijärvikään jäätynyt tammikuussa 1925.

Huippuhiihtäjämme Collin ja Autio etsivät lunta aina Rovaniemeltä asti, mutta vetivät siinä vesiperän.

Pohjanmaallakin oli lumetonta.

Sotilailla oli ongelmia

Lapsille sentään siihen aikaan annettiin asiallista tietoa. ”Talvet ovat oikullisia”.

Linnuilla oli hyvä olla!

Lumitilastoja tehtiin.

Runoja lausuttiin

Lauhkea talvi on kasvillisuuden kannalta edullisempi, pääteltiin.

Talvihistoriaa Hämeenkyröstä

Golfvirtaa epäiltiin.

Saattoivat olla jäljillä! Näin kirjoitettiin vuonna 2020. (Peikko)

Se ei siis talveen jäänyt se lämpjakso, kun 1925 kesäkin oli lämpimin 100 vuoteen. Entä se 1901?

Tämäkin lämmin ja mukava kesä 1925 päättyi ikävään syysmyrskyyn.

Talvimyrskykin teki pahaa jälkeä.

Ilmaston ennustettiin lämpenevän niin paljon, että paistetut satakielet putoavat taivaalta suihimme.

1926

1926 myrskyt yhdistettiin auringonpilkkuihin. Tai ainakin pohdittiin niiden vakutusta samaan tapaan kuin Suomen Oulun yliopistossa tiedettä tehdään. Siitä ei kirjoiteta nykyään, koska se on CO2-valtauskonnon vastaista tiedettä, jota lustojen ja neulasten tapaan kaikin keinoin vähätellään.

Alaskassa ja Huippuvuorilla oli lämmintä, kun meillä oli pakkastalvi.

Keski-Euroopassa oli kunnon talvitulvat 1926. Siis niitä sään ääri-ilmiöitä ihan ilman hiilaria. Siihen aikaan luultiin, että ihmisnero on voimaton luonnon ilmiöitä vastaan. Ei luulla enää armon vuonna 2020.

Kuumuutta ja myrskyä oli myös ulkomailla! Oikeita ääri-ilmiöitä jo paljon ennen hiilariaikaa! Tästä maapallon kuumasta ajanjaksosta on kooste näissä linkeissä linkeissä: https://jitkonen.fi/?p=980 ja https://jitkonen.fi/?p=233

1927

1927 mentiin kovaa vauhtia kaikkein lämpöisimmälle 1930-luvulle. Talvet olivat lauhoja. Ja ihan ilman hiilidioksidia edelleenkin. Tosin senkin pitoisuus oli nousussa, joka sen aikaisilla mittausmenetelmillä todettiin.

Pelättiin, että talvet katoavat. Tuttu pelko jo vuonna 1927?

Vesisadetta helmikuussa 1927

Lämpimän talven jälkeen kylmä toukokuu.

Kesät 1926-1929 olivat helteisiä ympäri maapallon.

1927 otettiin aurinkoa Pohjoisnavan tuntumassa ja muutenkin Pohjoisnavan jäät olivat 2000-luvun kaltaisen syklin minimitilanteessa.

Lehmät eivät helteessä meinanneet lypsää.

Rakeita satoi ja pyörremyrskyjä oli 1927, kuten usein helteisinä kesinä on.

Tulva Laukontorilla Tampereella.

Ehkäpä siksi ääri-ilmiöistä uutisoitiin laajemminkin.

Venäjällä yritettiin muuttaa ja muutettiinkin paikallisilmastoa

1928

1928 oli Suomessa lämmintä ja Ruotsissa semmoinen meteorologi, joka tunsi NAO ilmiön! Suomessa tammikuussa 10 astetta tavanomaista lämpöisempää.

Ruotsissakin kylmien talvien havaittiin harvinaistuneen.

Tuo NAO muuten vaikuttaa poroihin ja moneen muuhun asiaan. Ennen kuviteltua ilmastonmuutosta, sen tiimoilta tehtiin satoja tutkimuksia. Ilmeisesti se kaivo ammennettiin tieteessä tyhjäksi ja rahaa alettiin tehdä ilmastokuvitelmalla, jota on kaikin tavoin pidettävä yllä.

Silti kirjoiteltiin 1927-1928 talveen liittyen, että Sveitsin jäätiköt katovat. Kuulostaa jotenkin tutulta vuonna 2020.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on kuva-11-talvet-katoavat-2-sveitsi.png

Lokakuun lumisateiden perusteella ennusteltiin tammikuun lumitilannetta.

Japanissa oli rankkasateita, kuten nykyisikin aina joskus

1929

1929 havaittiin, että Jäämeri lämpenee ja jäätiköt ovat sulaneet. Jäävuoretkin ovat käyneet harvinaisiksi. Oliko sen ajan alarmi? Jos, niin ihan kuin tätä päivää vuonna 2020!

Huomattava muutoskausi havaittiin ilmastossa

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on lauha-ilmasto-sveitsi-lämpenee.png

Tapaninpäivänä 1929 pidettiin purjehduskilpailu Tapaninpäivänä.

Kallavedelläkin mentiin laivalla joulukirkkoon 1929

Rekikelejä tammikuussa 1929 odoteltiin

Lapissa oli lämmin talvi 1929

1929 talvi tuli sittenkin!

Laivat olivat vaikeuksissa

Uutisointi oli kuin 2020-luvulta. Talvitulvia Pohjanmaalla, influenssa raivoaa, hirmumyrsky tekee tuhojaan Japanissa ja vesisateet kujeilevat.

Keski-Euroopassa 1929 oli kylmää.

Golfvirta havaittiin kovin lämpimäksi ja se yhdistettiin myös sateisiin. Toki Suomessa oli lämmin kesäkin. Ja seuraavana kesänä tammikuussa ruista viljeltiin ja mentiin kohti kuumaa 1930-lukua

Jääkauttakin väläyteltiin, koska Euroopassa oli kylmä.

Golfvirtaa epäiltiin Euroopan pakkasäiden aiheuttajaksi, kun samaan aikaan helmikussa Islannissa on 7 astetta lämmintä ja myös Pohjois-Norjassa, Huippuvuorilla ja Karhunsaarella elohopea kohoaa nollan yläpuolelle.

Kylmät talvet olivat häviämässä yhä. Pohjoinen jäämeri lämpeni jatkuvasti. Golfvirta teki voitokasta läpimurtoa itään. Frans Josepin maassa lämpötila nousee talvisaikaankin +2 C asteeseen.

Huhtikuu 1929 oli kylmä

Kesä 1929 kuitenkin oli helteinen. Annettiin ohjeita helteen varalle. Nuoria ei siihen aikaan aivopesty, vaan opastettiin, koska helle kuuluu Suomeen ikiaikaiseen kesään kuin nenä päähän.

Ohjeita helteiden ja kylmän varalle annettiin siihen aikaan. Ihmisiä ei peloteltu ilmastopropagandalla, koska Suomessa on äärevä ilmasto kovine helteineen ja pakkasineen.

Epäiltiin pilkettä silmäkulmassa helteen aiheuttavan sotia. I-maailmansota alkoi helleaikaan, kuten myös Kiinan ja Japanin sota.

Ja kuinkas ollakaan, 1939 oli taas II maailmansodan vuoro helteisen 1930-luvun jälkeen.

Suomessa lämmin, Euroopassa kylmä ja Japanissa superhelteet. Kirsikanpoiminta olisi medialta ja ilmatieteeltä onnistunut jo silloin, jos siihen olisi ollut tarvetta, mutta siihen aikaan kerrottiin muustakin kuin maapallon lämpöisistä paikoista. Polsut eli japanilaiset ja kiinalaiset aloittivat sen sodan, kun se tuo helle kait pehmitti päät niin, että osa tuli jopa mielisairaiksi!

Seuraavaa talveakin kovasti odoteltiin joulukuussa.

Joulun jälkeen oli jopa ukkosia Kuopion suunnalla.

1930-luku

1930

Hevoset pellolla 1930 tammikuussa.

Päijänteen osalta on vanhaan perheraamattuun Jartti niminen henkilö kirjannut, että Vääksyssä järvi jäätyi 30.1.1930 ja oli jäistä vapaa 20.4.1930. Kirja löytyi Rantala nimisestä paikasta.
Aika samankaltainen oli jo 1824/25 talvi, jolloin Vääksyssä jäät tulivat 28.1.1925 ja oli jäästä vapaa 25.4.1925.

Tammikuussa kesäntuntuinen kuva Päijänteellä sekä kahvikestit ulkona tammikuuussa 1930.

Muualla kuin etelärannikolla Suomessa tammikuun lopulla alkoi talven suhteen olla toiveita.

Hylkeenpyytäjillä ja talvikalastajilla oli ongelmia.

1930 maaliskuun 2. päivä oli täysi kevät Helsingissä.

Ranskassa Pyreneiden vuorten lumet sulivat äkisti maaliskuun alussa ja aiheuttivat valtavat tulvat.

Hiihtokilpailuihin oli vaikeaa valmistautua, koska ei ollut lunta.

1930 ajateltiin, että lumettomuus on pääosalle riistaa hyvä asia.

Meijereillä ja sairaaloilla oli hankalaa, kun oli jäättömiä talvia

Tuhansia jääkarhuja ja eskimoita kuoli helteeseen.

1932

Soutelua Päijänteellä jouluaattona ja kukkien istuttelua uuden vuoden aattona 1932-1933.

Talviurheilua peruttiin

Mikkelissä oli lumeton joulu

Lake Palcidissakin oli ongelmia.

Sään ennustamisen tarkkuus oli samalla tasolla kuin 2000-luvulla.

Yksi havainto on myös se, että lämpöisillä ilmastonmuutoskausilla linnut pyrkivät yhä pohjoisemmaksi. Havaintoina se, että kottarainen pesi ensi kertaa Enontekiön Lapissa vuosina 1931 ja 1932, taltiainen 1935 ja peltosirkku 1936.

1933

Oulussa oli musta joulu ja useampiakin peräkkäin. Helsingissä oli satanut lunta.

Raahen suunnalla oli lumetonta uudenvuoden aikaan.

Metsätyöt eivät onnistuneet vielä helmikuussa, koska ei ollut lunta.

1934

1934 ehdotettiin, että voimisteltaisiin lumettomina talvina, niin pysyttäisiin hyvässä kunnossa.

1935

1935 oli ainoa tunnettu musta joulu Levillä

2018 lumi tuli pikkasen myöhempään Lappiin, joten siitäkös mediassa craplandia riemu repesi. Iltalehden johdolla Suomen matkailumainetta pilattiin niin paljon kuin pystyttiin. Lapissa suhtautuivat asiaan rauhallisesti.

Samoin Rovaniemellä jopa FMI:n meteorologi antoi järkeviä lausuntoja, mikä on meteorologien suusta kuultuna äärimmäisen harvinaista 2000-luvulla.

1935 Käkisalmella suksikaupassa iloittiin lumesta monen lumettoman vuoden jälkeen!

Käkisalmella oli talvi, mutta etelärannikolla moitittiin opetushallitusta, kun hiihtoloma piti pitää vesisateessa.

Pohjanmaallakin alettiin tottua lumettomiin jouluihin!

Kylmempiä talvikuukausia odotellaan

Ilmaston ikiaikainen vaihtelu tunnistettiin

Rovaniemellä lumetonta, puunajo tökki.

Levillä ei ollut lunta, mutta Houstonissa riitti vettä! Tämän päivän media on aivan onnesta mykkyrässä ilmasto-onnesta, jos ja kun tämä uusiutuu!

1936

1936 HS kirjoitti vähälumisista jouluista, joita oli varsinkin 1920 alkaen jatkuvasti.

Kesä 1936 oli myös ennätyksellisen kuuma lauhan talven jälkeen. Tässä lauhaa talvea seurasti kuuma kesä kuten 1901.

Lumettomien joulujen tilastoa Helsingissä. Tällä 1900-luvun lämpökaudella niitä on saman verran kuin 1990 alkaneella lämpökaudella. Lumettomat joulut Tampereella. Nykyisellä ilmastonmuutoksella on kirittävää edelliseen nähden, jos aikoo saavuttaa jakson 1930-1959 mustien joulujen lukumäärän.

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia Helsingin lumettomia jouluja ei pidetty harvinaisina.

1936 pohdittiin nopean lämpenemisen syitä, joka näkyy sekä lehtikirjoituksista että sen voi helposti laskea niiden sääasemien kautta mitatuista lämpötiloista, jotka olivat olemassa jo 1930-luvulla, linkki: https://jitkonen.fi/?p=727. Näistä moelmmista on tehty alla oleva kuvaaja, josta näkee hyvin sen, että 1900-luvun alussa oli täysin vastaava nopea lämpeneminen, joka on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana. Huomiona se, että vasemman puoleissa taulukossa on mukana maaliskuu, jota ei ole otettu huomioon kuvan vertailua laskettaessa.

Koska keväät ja syksyt olivat lämmenneet niin paljon, jouduttiin hankkimaan välikausien asusteita.

1936 arvuuteltiin kevättä ja kesää

Arktinen alue oli sulamassa.

Mutta myös jääkauden tuloa väläyteltiin. Kerrottiin, että Södermalmissa on edellisen jääkauden jälkeen syöty viinirypäleitä.

1937

1937 tammikuun lopussa oli Oulussa kovin lumetonta.

Karjanrehua kuskattiin tammikuussa veneellä.

Talvi tuli vitkutellen 1937.

1937 FMI:n johtaja totesi ilmaston muuttuneen keskieurooppalaiseksi. Toiveena oli, että saamme jatkossa kulkea vähemmissä vaatteissa kuin ihmiset.

Talvet olivat nopeasti lyhentyneet kuukaudella ja omenien viljely oli 100 km pohjoisemmassa mahdollista.

Matinpäivän ennustuksia helmikuussa 1937

Myös kesä 1937 lämpöisen talven jälkeen oli erittäin lämmin.

1937 pidettiin meren pohjan muutoksia syypäinä tulviin ja hirmumyrskyihin.

Kooste edellisestä

1938

1938 FMI:n johtaja Keränen totesi mm. talvien lämmenneen Lapissa 3 asteella ja Huippuvuorten ilmaston jopa 7 asteella.

Ilmastonmuutos oli FMI:n mukaan selkeä

Lämpeneminen oli globaalia FMI:n mukaan.

Niinpä merilinnut alkoivat talvehtimaan arktisilla alueilla

Ilmaston lämpeni 2 asteella ja talvet lyhentyivät kuukaudella.

Vuonna 1938 oli Sodankylässä liki musta joulu, kun lunta oli vain 2 cm.

Lätkämailaa on Sodankylässäkään vaikea nähdä rehellisin silmin katsottuna.

Andreen retkikunnan jäännökset tulivat esille ikijäästä ja sitä pohdittiin, kuinka pysyvä lämmin ilmastonmuutos on.

Lämpöennätyksistä uutisoitiin ihan kuten 2000-luvullakin ja pohdittiin koska appelsiineja kasvatetaan Suomessa. Merenkulkulaitos oli sentään tolkuissaan ja luoasi, että tulee niitä oikeitakin talvia vielä

Puiden kasvun syklisyyttä ja kasvua yleensä ei pidetty hömppänä, kuten FMI Laaksonen 2020 pitää. Tri Keränen / FMI siitä raportoi 1938.

Puiden kasvusta oli laajempikin kirjoitus vuonna 1938.

Eri paikkakuntien ilmaston lämpenemisestä uustisoitiin.

Oli suru puserossa sen suhteen, ettei saada talviolympialaisia Suomeen, vaan joudutaan kiipeilemään apinaleipäpuissa.

Ilmaston lämpenemisen syiden miettiminen oli haastavampaa 1938, kun ihmistä ei vielä osattu sanoa syypääksi siihen. Pohdittiin Golfvirtaa, aurinkoa ja kuuta. Voi kuinka lokoisat päivät nykyisellä ilmatieteellä on, kun ei moisia asioita tarvitse pohtia.

Ilmastonmuutoksen syitä pohdittiin. Golfvirta vai auringonpilkut? Ihmistä ei vielä silloin osattu syyllistää.

Taisi se sataa 1930-luvullakin jonkin verran. Nykyisin nämä tulvat johtuvat kuvitellusta ilmastonmuutoksesta. Ennen ne olivat normaalia suomalaista säätä.

1939

FMI:n johtaja Keränen totesi, että Helsingin ilmat ovat lauhtuneet 2,5 asteella. Ksymykseen, että jatkuuko ilmaston lämpeneminen yhä, Keränen sanoi, ettei sitä kukaan voi tietää. Kovin ovat siinä suhteessa ajat muuttuneet, kun on lätkämailaporukat astuneet remmiin. Banaaneja ei ehkä saada kuitenkaan viljeltyä, kuin vasta nyt 2020-luvulla, jos nykyistä FMI:tä uskoo.

Riekot ja Siperian ikirouta vetäytyi pohjoiseen ja vehnää viljeltiin Lapissa.

Kalat ja linnut ikiroudan ohella siirtyivät kohti pohjoista.

Petsamosta uusi Riviera?

1939 talven sää sahasi kovasti.

Suomessa on ilmastotiede tehnyt ilmastotutkimusta monesta eri lähteestä (lustot, neulaste, suossa oleva siitepöly, sedimentit) ja tehnut niistä ilmastotieteellisen lämpötilakuvaajan (yläkuva). Edellä olevien lehtileikkeiden mukaan Suomen ilmatiede oli vielä 1930-luvulla täysin samoilla linjoilla ilmastotieteellisten tutkimusten kanssa.

Pari koostetta vuosisadan alusta

Kuumaa, kuivaa ja lauhoja talvia maapallolla

1940-luku

1940

Lämmin 1930-luku päättyi talvisodan pakkasiin 1940 ja ankaria talvia oli kolme peräkkäin. Kuvassa tri Risto Jurva pohtii voisiko Europpaa ja Amerikkaa myöten levinnyt kova ja ankara talvi 1940 toistua.

1943

Suomessa oli kolme kovaa talvea 1940-1943. Vuonna 1943 oli jälleen leuto, ns. valtamerellinen talvi, jolloin Helsingin Ilmalassa tehtiin 28.2.1943 helmikuiden kaikkien aikojen lämpöennätys 11,8 C-astetta.

1944

1944 oltiin vedetty sellainen johtopäätös, että lauhan talven jälkeen tulee hyvä sato.

Pienestä jääkaudesta palautuminen, tai niin kuin FMI Laaksonen ivallisesti twitterissä puhui toipumisesta, kun ilmatiede ei taida ymmärtää tätä palautumisasiaa, niin palautuminen jääkaudesta huipentui tosiaan 1940-luvulle tultaessa. Se näkyy hyvin tässä lehtileikkeessä sen suhteen kuinka pahat katovuodet ovat vuosisatojen saatossa vähentyneet. Ihmiskunta elää siis erittäin hyviä aikoja 1900-luvulla jopa niin, että sen populaation kasvu on 150 vuodessa nousemassa 1 miljardista 10 miljardiin vuoden 2050 paikkeilla.

1944 esitettiin sellainen teoria, että Golfvirta pysähtyi 1940 aikoihin siksi, että se tuli liian lämpimäksi ja siksi tukehtui. Teoria ei varmaankaan kestä tieteellistä tarkastelua, mutta vastaava yhteensattuma näyttäisi tapahtuneen vuonna 2021 lämpöisten 2000- ja 2010-lukujen jälkeen.

1949

Tämmöinen päiväkirjahavainto helmikuussa 1949

1949 ei vielä oltu niin hirveän tosissaan, kun tammikuun lopussa huumoria väännettiin. Olivat tosin onnekkaampia, koska olivat Helsinkiin saaneet aikaiseksi 5 km ladun, joka oli metrin leveä!

Plörinäksi menivät nuo hiihdot, mutta huumorilla siitä selvittiin.

Australian lehdissä raportoitiin ilmaston muutoksesta

1950-luku

1951

Oli leudoin tammikuu 90 vuoteen.

Australian lehdissä yhä raportoitiin ilmaston muutoksesta.

1952

Talven ukkosia myös 1952.

1954

1954 oltiin Venäjällä jo sitä mieltä, että lämmin ilmastojakso on päättymässä. Siltikin vaikka oli ollut lämmintä, oltiin historian valossa kylmissä ajoissa yhä, kute alemman kuvan teksti kertoo.

Edellisen leikkeen alakuvassa sanotaan, että maapallon lämpötila on ollut tuhansia vuosia optimilämpötilansa alapuolella. Tästä maapallon optimilämpötilasta kiinnostuin niin paljon, että pohdin sitä asiaa omassa blogikirjoituksessa, johon on linkki tässä: https://jitkonen.fi/?p=904

1960-luku

1961

2020 talvella Talouselämä kirjoitti, että Norjassa ei ole lunta ja pelätään tulevaisuuden puolesta. 1961 pelattiin jääpalloa helmikuun lopussa syyssateiden kaltaisessa kelissä bisletillä. Ikiaikainen perinne lauha helmikuu sielläkin, eikä pelkoa 1961 tunnettu.

Suomessakin oltiin helmikuussa 1961 noihin aikoihin vahvasti plussan puolella.

1961 ei päästy vetämään nuottaa Rymättylässä. Silloin muisteltiin, että 1925 lämpöisen talven jälkeen oli kylmä talvi 1926. No 1962 oli pikkasen kylmempi. mutta ei superkylmä talvi.

1961 osattiin iloita monista säästöistä!

18. päivä helmikuuta 1961 otettiin aurinkoa Tuomiokirkon portailla, pikkupojilla oli polttolasit esillä, kevätpurot lirisivät ja kevään kukkia työntyi mullasta, kuten krookuksia helmikuussa 1961 kevätpuron varrella. Liikaa CO2:ta ilmassa?

1964

Neuvostoliittolainen ilmastotiedemies oli Suomessa luennoimassa menneistä ilmastovaiheista ja oli vakuuttunut siitä, että edellinen lämmin ilmastojakso on päättymässä. Me nyt tiedämme vuonna 2021 kuinka oikeassa hän oli. Tosin siihen aikaan ei oltu yhtä pomminvarmoja klimatologiasta, kute nykyään ollaan ja niinpä tuo tiedemies totesikin: ”Jos pystyisin määrittelemään ilmaston seuraavien 10 vuoden kaudelta, klimatologian puuttuva teoria olisi ratkaistu.”

1964 olivat Innsbruckissa olympialaiset. Lampaat söivät ruohoa Alppiniityillä, kun latuja rakennettiin

1966

Vuonna 1966 muistutettiin siitä, että maanviljelyssä ei pidä tuudittautua jatkuvan lämpöiseen ilmastoon.

1966 HS kirjoitti, että meillä on ilmaston suhteen käynyt hyvä tuuri ja että ilmastonmuutokset tapahtuvat hyvin nopeasti suuntaan jos toiseenkin,

1970-luku

1971

1971 oli lauha talvi.

Vielä 1971 ei osattu pitää lauhoja tammikuita mitenkään poikkeuksellisina. HS arkistokuva on hieman valottunut.

1972

1972 oli lauha talvi aina ulkomaita myöten.

Lauhan 1972 talven jälkeen nähtiin tähän mennessä lyömätön 30 asteen helleputki pohjoisimmassa Suomessa Inarissa ja jopa Utsjoella asti.

Pakkasennätyksiä ei enää nähdä, koska niitä tehneet mittauspisteet on siirretty ympäristön kannalta ”sopivampiin” paikkoihin.

Lämpö- ja helle-ennätyksiä sen sijaan kyllä tulemme näkemään, koska niihin liittyvät mittaukset on siirretty sopivampiin paikkoihin rautatieasemille, lentokentille ja satamiin tukemaan ilmastoalarmiin liittyvää uutisointia sekä mielikuvaa lämpenemisen suhteen.

1973

Vielä vuonna 1973 FMI:n Veikko Helminen arveli, ettei Suomi ole muuttumassa tropiikiksi. Ilmatieteen ja median hekuttamaa kaikkien aikojen kuuminta kesää 2018 kesää voi verrata muihin lämpimiin kesiin, jotka Helminen toi esiin 1973. Helsingissä se pärjää, koska 1901 kesän lukema 19.9 C on jossakin vaiheessa muuttunut 17,5 C-asteeksi. Samoin Sodankylässä se 2018 kesä pärjää.

1980-luku

1983

1983 tammikuun lopussa yritettiin Helsingissä tehdä lumiveistoksia, muitta musta talvi latisti sen homman.

1984

MTV3 alkoi paatoksellisen ilmastopropagandan levittämisen.
https://www.youtube.com/watch?

1988

Vuonna 1988 näytti jopa siltä, että jääkausi tulee yhtä varmasti kuin flunssa. Ilmasto oli jäähtynyt 1930-luvulta alkaen 50 vuoden ajan. Golvirta oli kovasti jäähtynyt.

1989

1989 Helsingissä oltiin tammikuu plussan puolella. FMI:n kommentointi oli vielä siihen aikaan asiallista ja säähistoriaa tunnettiin sielläkin. Myös Helmikuu oli ennätyksellisen lämmin.

1989 hiihdettiin MM-cup 9. päivä helmikuuta Falunissa lumettomissa keleissä. https://yle.fi/urheilu/3-11200143?

Keskimääräistä talvea luonnehdittiin hauskasti.

Pelloilla maakaava vesi uhkasi oraita.

1990-luku

1990

Vuosisadan lämpöisin helmikuu. Valtavat säästöt läämityskuluissa.

1993

Talvi 1993 oli 5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Ilmatieteenlaitos piti sitä ilmaston oikkuiluina vielä siihen aikaan. Ja sitähän se olikin, kun katselee tähän kerättyä koostetta menneistä talvista, mutta nyt vuonna 2021 nuo aika ajoin kunkin ilmastosyklin aikana toistuvat leudot talvet eivät enää ole ilmaston oikkuilua, vaan ne ovat muuttuneet ilmastonmuutokseksi, joka kuvatun Suomen säähistorian valossa on täyttä puppua ja kuvitelmaa.

1995

1995 oli ollut pitkä leutojen talvien putki, eikä leutoihin talviin liittynyt dramatiikkaa vielä tuossa vaiheessa. Ne olivat normaali asia.

1995 oli vielä tolkkua lehtijutuissa.

1996

Mielenkiintoinen juttu vuoden 1996 HS:ssa siihen aikaan, kun se lehti oli vielä tolkuissaan näissä asioissa.

”Nopeimmat (ilmaston) muutokset ovat maailmanhistoriassa toteutuneet jopa alle sukupolven aikana, mikä on kuin valokatkaisijan kääntö geologisella aikajanalla. Löydöt ovat pistäneet tutkijat pohtimaan, ONKO EUROOPPALAISIA KOHDANNUT UUDELLA AJALLA HARVINAISEN HYVÄ TUURI.”

”Suurta yleisöä ihmetyttää se, että tutkijat näkevät väliin ilmastouhkana jääkauden, väliin kasvihuoneilmiön”

”Maailman ilmastohistoria osoittaa, että todennäköisempää on ilmaston heilahdus johonkin äärisuuntaan. Keskivertoiset, lauhkeat olot päättyvät pohjoisessa Euroopassa ennemmin tai myöhemmin, mutta kukaan ei tiedä tuleeko siitä helle- vai turkiskausi”

1997

1997 HS uutisoi, että Itämerellä oli useamman peräkkäisien vuoden jäätön jakso jo 1700-luvulla. Kuten aiemmin todettiin, 1930-luvun Itämeren jäiden laajuus oli vähäisempi kuin 2010-luvun ja sen FMI:nkin edustaja myönsi.

1999

1999 oli tulipalopakkasia Lapissa. Esimakua 2030-2040 -luvuista?

2000-lukua

2020

Tammikuussa tulevan talven luonnetta vielä arvuuteltiin ja erittäin runsasluminen se oli Lapissa sekä lumeton etelässä.

Syykin erikoiselle talvelle osataan selittää, jos halutaan, mutta ei haluta. Asiallisen tiedon jakamisen sijaan esim. FMI keskittyy poimimaan erilaisia lämpötilaennätyksiä, mutta tällaisista perusasioista ei hiiskuta sanakaan, kuten ei 2020 talvella tehdyistä Grönlannin ja Pohjoisnavan kylmyysennätyksistä. Etelämantereen ja Australian kesä sopii sen propagandaagendaan paremmin, kuten myös medialle ja siksi se on kaiken aikaa otsiokoissa ja FMI:n twitterijutuissa esillä.

2020 oli lumeton talvi, mutta miten jatkossa? Ennustuksia paljon tehdään. Aurinkotieteessä on vertailtu 130 vuoden talvisäitä auringon aktiivisuuteen. Sen mukaan kohta on taas edessä lumitalvia, kuten 2009 alkaen viimeksi oli. Perustelut ymmärtää tämmöinen maallikkokin, joten jäämme mielenkiinnolla seuraamaan asiaa!

2021

Eräässä keskustelussa FMI:n Mika Rantanen asetti epäilyksen varjon näiden vanhojen lehtileikkeiden päälle. Olen tätä jo odotellutkin, koska FMI kieltää menneet lehtitiedot. Niiden kunniaksi on kuitenkin sanottava, että ne tehtiin siihen aikaan, kun toimittajien piti pysyä asiassa. Nykyään toimittajat tuovat asiat omien mielipiteidensä ja poliittisen suuntauksensa kautta esille ja sitä kautta nykyinen lehtikirjoittelu on täysin erilaista, kuin oli 1900-luvun alussa, jolloin lehtiä ei myöskään muuty lööpeillä ja kohukirjoituksilla, vaan ne olivat asiallisia.

Olemmeko oppineet mitään?

1) 1600-luvun lopussa oli lämmin ja hyvin viljaa tuottava jakso, jonka jälkeen tuli katovuodet, jolloin turvauduttiin jopa kannibalismiin.

2) 1700-luvun lopussa oli lämmin jakso ja 1800-luvun puolessa välissä tulivat suuret katovuodet

3) 1930-luvulla ilmasto oli kuin 500 km etelämpänä ja tehtiin virheitä maanviljelyksessä, kun mm. vehnää alettiin viljellä aina Etelä-Lappia myöten.

4) 2000-2020 on ollut mukavan lämmin jakso, jolloin energianhuoltojärjestelmäämme on alettu romuttamaan mm. siirtymällä satunnaista sähköä tuottavaan tuulivoimaan. Teksasissa 2021 sähköjärjestelmä romahti, kun oli tehty samat virheet kuin Suomessa ja lopetettu noin 10 000 MW:n verran luotettavaa hiilivoimaa.
2018 Teksasissa oltiin asiasta huolissaan ja 2021 tapahtui sähköjärjestelmän täydellinen romahdus, jonka seurauksena ihmisiä kuoli ja syntyi vesivahinkoja, kun putket pakkasessa halkeilivat.
2020 oli tuulivoimaan yhä enemmän tukeutuva Manner-Eurooppa mennä täysin pimeäksi, mutta hyvällä onnella siitä selvittiin. Läheltäpititilanteet sen sähköverkossa ovat kaksinkertaistuneet lyhyessä ajassa.

Toivottavasti meillä päättäjät ovat valmiita kantamaan vastuun vihreästä enrgiapolitiikasta siinä tilanteessa, kun Suomen sähköverkko kovimmilla pakkasilla romahtaa ja ruumiita tulee.

Lopuksi

Tähän kaikkeen meille jaettavaan tietoon ja ilmatieteen asenteeseen sekä nykytilaan liittyen on Lapissa luontoa ja sitä kautta ilmastoa tutkinut professori Antero Järvinen todennut mm seuraavaa:

”Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.
Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen. ”


http://ilmastorealismia.blogspot.com/2015/01/ilmastoharhan-lyhyt-historia.html


Muuta aiheeseen liittyvää asiaa

Tässä on linkki ulkomaisiin lehtileikkeisiin.
https://cei.org/blog/wrong-again-50-years-failed-eco-pocalyptic-predictions?

1925 on Salon Seudun Kunnallislehdessä tämmöinen mielenkiintoinen kooste:

– 1172 helmikuulla puut tekivät silmuja ja linnut rakentelivat pesiään
– 1289 ei talvea ollenkaan
– 1421 kukkivat hedelmäpuut maaliskuulla ja kirsikat kypsyivät jo huhtikuun lopulla
– 1572 oli melkein kuin 1172
– 1607, 1612, ja 1617 olivat lauhoja.
– 1659 ei ollut lunta eikä jäätä juuri nimeksikään
– 1732 oli niin lämmin talvi, ettei uuneja tarvinnut lämmittää
– 1791, 1807, 1822 ja 1894 oli lauhat talvet
– – 1822 ei ollut lunta vielä helmikuun lopullakaan. Hevosilla ei uskallettu mennä jäälle.
Sittenhän vielä 1901 oli todella lämmin vuosi.

Historian säihin liittyen olen tehnyt kaksi koostetta:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/277998-saan-aari-ilmiot-osa-i-helle-rakeet-myrskyt/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/278272-saan-aari-ilmiot-osa-ii-pakkasta-kylmaa-ja-jaata/

Säiden jatkuvaan liiotteluun liittyen yhden blogikirjoituksen:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/275208-jopa-poikkeuksellinen-ja-tavanomaista-enemman/

Erityisen jännää on se, mihin tämä kääntyy seuraavaksi! Saammeko nauttia näistä upeista ajoista, vai onko kylmää kyytiä tulossa? Ihmispopulaatio on tällä lämpökaudella 100 vuodessa lisääntynyt 6,5 miljardilla osin, koska on ollut niin hyvät olosuhteet. Kun seuraavan kerran tulee kunnon kylmä jakso, saattaa nykyinen 83 milj ihmistä per vuosi kasvu kääntyä laskuunkin.

En ole miltään ilmatieteen taholta saanut vastausta siihen, onko tuleva lämpötilatrendi vain nouseva, kuten IPCC opetuslapsineen väittää ja että onko 2042 (plus miinus 11 vuotta) ennustettu aurinkominimistä johtuva pieni jääkausi täysin pois suljettu asia.

Siis vain käyrä A) on FMI:n mielestä mahdollinen ja auringon sekä puiden syklisyyden mukainen ilmastotulevaisuus B)- ja C)-käyrä ovat poissuljetut tässä vaiheessa. Se olisi huojentavaa ihmiskunnalle, jos A)-käyrän mukaan mentäsiin, koska maapallon kylminä aikoina mm. kuivuudet ovat yleisiä, jolloin ihmisiä kuolee runsain mitoin muuhunkin kuin kylmään.

Lisäys 1.4.2020, Tulevaisuus, arvauskilpailu

FMI:n tieteellinen johtaja Ari Laaksonen visioi tulevaisutta twiittaamansa HS-jutun kautta. Hän ennustaa tässä HS jutussa, että lumiset talvet katoavat.

Minä en ennusta, mutta pidän mahdollisena, että toisen alla olevan kuvan aurinkotieteen ennustus on todennäköisempi kuin Laaksosen ilmaan heittämä alarmi lumettomsita talvista, koska aurinkotiede pystyy perustelemaan ennustuksensa ymmärrettävästi ja ennuste perustuu tieteelliseen tutkimukseen, jossa 130 vuoden säitä vertailtiin auringon aktiivisuuteen. Myös Golfvirran sykleihin luotan, että ne jatkuvat. Toki myös Mauri Timosen edustama dendrokronologia on samoilla linjoilla aurinkotieteen kanssa.

Aika näyttää kumpi meistä osuus oikeaan vai osuuko kumpikaan. Panoksena ei ole mitään, koska jos väärin menee, minä vain uskoin vääriin hevosiin. Laaksosella ja FMI:llä ei myöskään ole mitään tulosvastuuta saati muutakaan vastuuta sanomisistaan, vaan he voivat aivan vapaasti ennustella ihan mitä sylki suuhun tuo. Se vaan sitten menee väärin jos menee ja sitten selitellään ja keksitään uusia ennustuksia. Se on ilmatiedettä.

PS. Tein blogin helteisiin liittyen. Ari Laaksonen tuossa edellä olleessa HS jutussa ennustaa helteiden lisääntyvän. Kun katselee historian kirjoituksia helteistä, herää kysymys mikä sai nuo äärikuumuudet aikaiseksi, kun ei ollut ilmastonmuutosta eikä hiilidioksidia? Maapallon lämpötilaennätyskin on vuodelta 1913! Helleblogi on tässä: https://jitkonen.fi/?p=233

FMI vuonna 2021

Yhtymäkohtia historiaan löytyy myös ilmatieteestä, joka väittää olevansa 100 % oikeassa ja siksi heihin pitäisi uskoa, kun niin väittävät ja truomitsevat muut tieteet hömpäksi, jotka uskaltavat tuoda esille eriäviä näkökulmia omien titeellisetn tutkimusten pohjalta.

FMI:ssä on nimittäin vallalla lysenkolainen perinne. Se kun aikanaan Neuvostoliitonkin lehdistö raportoi Trofim Lysenkon suurista menestyksistä, vaikka ne usein päättyivätkin epäonnistumiseen.

Ihan kuten Ari Laaksonen, Lysenko tuomitsi mielellään akateemiset tiedemiehet ja geneetikot ja väitti, että heidän eristetty laboratoriotyönsä ei auttanut neuvostokansaa. Hän ei yleensä Laaksosen tapaan vaivautunut puolustamaan teorioitaan tieteellisin argumentein, vaan saattoi syyttää kritisoijiaan esim. sabotaasista. Koska Lysenko oli päässyt Stalinin suosioon, tällainen syytös johti helposti Lysenkoa kritisoineiden virasta erottamiseen, vangitsemiseen tai jopa teloittamiseen. Vuoden 1930 puhdistuksissa tuhansia maataloustieteen tutkijoita vangittiinkin. Suomessa ei ilmatiteen piirissä ihan vielä olla tässä pisteessä, mutta punavihreä politiikka ohjaa Suomea kohti tämän vainoamisen mahdollistavaa punavihreää totalirismiä.

Erään professorin sanoin; ei mene kovin pitkään, kun niin suuri osa kansasta nauraa Ilmatieteenlaitoksen ja Laaksosen lietsomalle ilmastohysterialle, että hysteerikot vetäytyvät hiljaisuuteen häpeämään ja murjottamaan kansan julmuutta. Niin muuten kävi toveri Trofim Lysenkollekin ja jopa yhden totuuden Neuvostoliitossa.

Linkkejä:

Professori Antero Järvisen kirjoittamaa ilmastohistoriaa

http://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria.html

http://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria_29.html

https://www.ossitiihonen.com/tag/lampokausi/
https://youtu.be/3UI2O2b-VVI
https://www.youtube.com/watch?v=nUPO6V-Ifkw
https://www.youtube.com/watch?v=aeoXx6IDgLg

Kirjoittanut JYRKI ITKONEN

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006. DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.